Oon nyt tehnyt yhteishaun, mutta olen ollut viikon lukematta pääsykokeisiin ja tuntuu että kohta en enää pääse lukemiseen takaisin kiinni. Jos en pääse Tampereelle, voi olla että jään Ahlmanille vielä toiseksi vuodeksi. Syinä tälle pidän sitä, että pidän asunnostani Tampereella ja tulevasta kesätyöpaikastani. Olisin myös teekkari ja saisin elää omasta mielestäni elitististä opiskelijaelämää. Toisen vuoden jälkeen myös valmistuisin ammattiin, jolloin jatko-opiskelujen rahoittaminen olisi todennäköisesti helpompaa. En halua myöntää sitä, mutta yksi syy Tampereelle jäämiseen on myös poikaystäväni, vaikka vannotin etten antaisi tällaisten asioiden vaikuttaa päätökseeni. Tämän viimeisen syyn takia painotan ja keskityn näihin muihin syihin ekstrapaljon.

Keskiviikkona multa poistettiin viisaudenhampaat alhaalta ja täytyy sanoa etten erityisemmin tykkää. Posket on olleet kauniin turvonneet tässä siitä lähtien ja pureminen/syöminen hankalaa. Kehtasin sentään nähdä mun poikaystävää, joka sentään kehtas kattella mun naamaa :D

Koulussa oli drinkkipäivä tiistaina, ja opin tekemään oikeaoppisesti muutaman hyvän perusdrinkin. Nyt tekeekin sit mieli tehdä ja juoda niitä. Jos vaan ois seuraa. Ehkä vappuna.

Ehkä joku kaunis päivä jaksaisin kirjoittaa

Mulla on miljoona lyhyttä postausta syksyltä, jotka jäivät postaamatta stressissä. Syksy meni ohi sumussa enkä juuri muista mitään koko ajalta. Syskyllä kyllä tuntui että kaikki menee ihan hyvin, mutta nyt kahden loman jälkeen olen huomannut että eihän siitä tullut mitään. Stressitasot on kyllä edelleen korkeella, enkä jaksa muuta kuin yrittää ignoorata koulujutut ja kesätyönhaun. Yritän vaan parhaani mukaan rentoutua.

Teen kokoajan päätöksiä siitä kuinka "käyn kohta kysymässä työpaikkaa" ja "teen kohta sen työhakemuksen". Toivottavasti tässä kuussa jaksan hoitaa asioita sen verran että saan joskus töitä. Pelottaa jo yliopistoon hakeminen, kun tukia koitetaan kokoajan vähentää, vaikkei opiskelija selviä lähestulkoon olemassaolevillakaan tuilla. Jostain syystä pelkkä työpaikkahakemuksen tekeminen tai työpaikan kysyminen tuntuu liian työläältä ja uuvuttavalta.

Tykkään meikata aina välillä ja olisi tosi siistiä osata meikata hyvin joku päivä. Harmi vaan että usein haluaisi samaan aikaan olla meikattuna ja laitettuna ihmisten seurassa, sekä au naturellina isossa t-paidassa peiton alla lukemassa kirjoja. Ostin sokoksen "kutsu kauneuteen" -päiviltä 2 Nyx:in huulipunaa ja huultenrajauskynää ja olen hieman tykästynyt niihin, taino ainakin toiseen. Toista en ole vielä ehtinyt kokeilemaan. Mukaan tarttui myös Maybellinen master strobing liquid tummemmassa sävyssä, ja harkitsen myös vaaleamman sävyn ostamista. Real Techniquesin siveltimet olivat tarjouksessa, joten ostin contoursetilleni kapeamman siveltimen. Ehkä joku kaunis päivä osaan vielä meikata hyvin. Vielä kun luomivärien laitto joskus onnistuisi.